Tekemistä sekin tottelee (julkaistu alun perin Katsauksessa 1/2011)

Kakskytneljä tuntia on meillä jokaisella käytettävänä vuorokaudessa. Mieti miten sen käytät. Jo pelkkä ajankäyttö ajankäytön suunnitteluun on järkevää ja säästää aikaa, kun tiedät mihin oleelliseen seuraavaksi keskityt. Opiskeluaika ei ole aina tehokasta koska ihminen tarvitsee lepoa – mutta lepo on oleellista ja siihen kannattaakin suhtautua vakavasti.

Aika matelee tai kiitää mutta silti 24 h on joka päivä käytettävissä. Mikäli aika tuntuu kiitävän, on se osoitus siitä, että olet saanut paljon aikaiseksi ja olet edennyt tavoitteesta toiseen. Mikäli se matelee, on se osoitus siitä, että hommat eivät ota sujuakseen, eikä tavoitteisiin ei ole päästy, tai niitä ei ole, tai niihin ei riitä motivaatiota.

Ainut mikä on varmaa, on tämä hetki, sillä tulevaisuus on hämärä kaikille, mutta kuitenkaan hyvin suunniteltu ei ole vielä puoliksikaan tehty – se on vielä kokonaan tekemättä! Hyvät suunnitelmathan vaan kasvattavat tehtävää työn määrää, kuten moni on todennut. Haaveilu ei ole suunnittelua! Suunnitelmat toteutetaan asettamalla tavoitteet ja aikataulu niiden suorittamiseksi. Yksi konsti oleellisiin asioihin keskittymisessä on aikasyöppöjen
(niitä on joka puolella) poistaminen ja keskittyminen siihen ja vain siihen mihin aikaa nyt ja vain nyt käytät. Älä avaa sitä tietokonetta, jos aiot lukea tenttikirjaa. Älä lue niitä sähköposteja, kun valmistelet harkkatöitäsi. Älä keitä sitä kahvia, kun ei ole kahvitauon aika.
”Pidä perkele se perse siinä tuolissa!”, hoen monesti itselleni.

Lapsellisinta on kuvitella, että koulutuksella on helppoa hypätä kovan ja likaisen työn yli suoraan mukavalle tuolille tekemään mukavia töitä. Ja jos isolle tuolille pääsee niin sitten on persettä todenteolla treenattu tuhansilla opiskeluun käytetyillä tunneilla. Mutta paskahommia on edessä hänelläkin. Kuitenkaan todellinen rautaperse ei sitä revittele, vaan hänen teot puhuvat senkin edestä. Persettä revittelemällä voi nykypäivänä päästä jonkinlaiseen maineeseen, mutta tosi paikan tullen tuo kinkku pyllähtää, ja pahimmassa tapauksessa jättää ikuisen issiaksen. Jos kunnianhimoa löytyy, niin on oltava myös valmis sen eteen jotain tekemäänkin.
Paras turva onkin hyvin tehty työ! Suomessa oli vuoden 2009 lopussa työttömiä työnhakijoita, laman seurauksena, lähes 67.000 enemmän, kuin vuotta aikaisemmin, puhumattakaan vuoden aikana tehdyistä lomautuksista. ”Potkut” ei nyky-Suomessa tule työmarkkinajärjestöjen takia ihan tuosta vaan, ja siksipä lomautukset ja irtisanomiset tulivat monelle työntekijälle hieman puun takaa – on opittu ehkä liian hyvälle ja tuudittauduttu turvalliseen duuniin sekä säännöliseen ansioon.

Fiksumpi turvasi oman takamuksensa ja nukkui yönsä rauhassa, ilman turhaa stressiä. Vain huonosti tehdyt ja tekemättömät työt sekä osaamattomuus työssä aiheuttavat stressiä. Tekemättä jättäminen ja selittely rasvaa pyllyn valmiiksi niin että se lähtee siltä paikaltaan ihan kettuilematta, kun isokenkäinen päättää sen siitä kenkästä. Rautaperse pysyy tuolissaan niin kauan, kun hommat etenevät ja oma suorittaminen ylittää odotukset.
–Turvaa oma kankkusi ja tee hommat huolella, sillä kyllä kaikki täälläkin tekemistä tottelee.

Tervetuloa fuxit, rautapersreiden iloiseen ja kunnianhimoiseen viidakkoon!

Rautaperse